Lisää tietoa ― Suomalainen

Erythema multiforme (EM) on sairaus, jossa immuunireaktioiden seurauksena iholle ja limakalvoille ilmestyy erottuvia kohdemaisia täpliä. Vaikka sen usein laukaisevat virusinfektiot, erityisesti herpes simplex‑virus (HSV) tai tietyt lääkkeet, syy on monissa tapauksissa tuntematon. Akuutin EM:n hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen käyttämällä steroideja tai antihistamiineja sisältäviä voiteita. Toistuvan EM:n hoito on tehokkainta, kun se räätälöidään kullekin potilaalle. Alkuvaiheessa hoidetaan sekä suun kautta että paikallisesti; näihin kuuluvat kortikosteroidit ja viruslääkkeet. Paikalliset hoidot koostuvat vahvoista steroidivoiteista ja liuoksista, joita käytetään limakalvojen hoitoon. Potilaille, jotka eivät reagoi viruslääkkeisiin, toisen linjan vaihtoehtoina ovat immuunivastetta heikentävät lääkkeet, antibiootit, antihelmintit ja malarialääkkeet.
Erythema multiforme (EM) is an immune-mediated condition that classically presents with discrete targetoid lesions and can involve both mucosal and cutaneous sites. While EM is typically preceded by viral infections, most notably herpes simplex virus (HSV), and certain medications, a large portion of cases are due to an unidentifiable cause. Treatment for acute EM is focused on relieving symptoms with topical steroids or antihistamines. Treatment for recurrent EM is most successful when tailored to individual patients. First line treatment for recurrent EM includes both systemic and topical therapies. Systemic therapies include corticosteroid therapy and antiviral prophylaxis. Topical therapies include high-potency corticosteroids, and antiseptic or anesthetic solutions for mucosal involvement. Second-line therapies for patients who do not respond to antiviral medications include immunosuppressive agents, antibiotics, anthelmintics, and antimalarials

Monissa tapauksissa lievä erythema multiforme häviää itsestään 2–4 viikossa. Stevens‑Johnsonin oireyhtymä, vakava limakalvoihin vaikuttava tila, voi kestää jopa 6 viikkoa. Steroideja ei yleensä suositella lieviin tapauksiin. On epävarmaa, tulisiko steroideja käyttää vaikeassa erythema multiformessa, koska satunnaistetuista tutkimuksista ei ole selviä havaintoja, jotka osoittaisivat, mitkä lapset hyötyisivät tästä hoidosta.
In most cases, mild erythema multiforme is self-limited and resolves in 2 to 4 weeks. Stevens-Johnson syndrome is a serious disease that involves the mucous membranes and lasts up to 6 weeks. There is no indication for using steroids for the mild form. Use of steroids for erythema multiforme major is debatable because no randomized studies clearly indicate which children will benefit from this treatment.

Esittelemme TMP/SMX:n aiheuttaman oraalisen erythema multiforme (EM) -tapauksen, jossa on tyypillisiä suun ja huulihaavoja ilman ihovaurioita. Tämä korostaa tarvetta erottaa se muista suun haavaumasairauksista. Potilas sai oireenmukaista hoitoa ja prednisoloni‑tabletteja, mikä johti paranemiseen TMP/SMX-hoidon lopettamisen jälkeen.
We report a case of oral erythema multiforme (EM) secondary to TMP/SMX that presented with oral and lip ulcerations typical of EM without any skin lesions and highlights the importance of distinguishing them from other ulcerative disorders involving oral cavity. The patient was treated symptomatically and given tablet prednisolone. The condition improved with stoppage of TMP/SMX therapy.

Erythema multiforme on immuunijärjestelmän laukaisema reaktio, johon liittyy iho ja joskus limakalvot. Tyypillisesti se ilmenee kohdemaisina vaurioina, jotka voivat olla yksittäisiä, toistua tai jatkua. Nämä vauriot vaikuttavat yleensä symmetrisesti raajoihin, erityisesti niiden ulkopintoihin. Tärkeimpiä syitä ovat infektiot, kuten herpes simplex -virus ja Mycoplasma pneumoniae, sekä tietyt lääkkeet, immunisaatiot ja autoimmuunisairaudet. Ero erythema multiforme -oireyhtymän ja urtikaarin välillä perustuu vaurioiden kestoon; erythema multiforme -leesiot pysyvät kiinteinä vähintään seitsemän päivää, kun taas nokkosihottuman leesiot häviävät usein päivän sisällä. Vaikka oireyhtymä on samankaltainen, on ratkaisevan tärkeää erottaa erythema multiforme vakavammasta Stevens-Johnsonin oireyhtymästä, joka tyypillisesti aiheuttaa laajalle levinneitä punertavia tai purppuraisia täpliä ja rakkuloita. Erythema multiforme -hoitoon kuuluu oireiden lievittäminen paikallisilla steroideilla tai antihistamiineilla sekä taustalla olevan syyn hoitaminen. Herpes simplex -virukseen liittyvissä toistuvissa tapauksissa suositellaan profylaktista viruslääkitystä. Vakava limakalvovaurio voi edellyttää sairaalahoitoa suonensisäisten nesteiden ja elektrolyyttikorvauksen vuoksi.
Erythema multiforme is a reaction involving the skin and sometimes the mucosa, triggered by the immune system. Typically, it manifests as target-like lesions, which may appear isolated, recur, or persist. These lesions usually symmetrically affect the extremities, particularly their outer surfaces. The main causes include infections like herpes simplex virus and Mycoplasma pneumoniae, as well as certain medications, immunizations, and autoimmune diseases. Distinguishing erythema multiforme from urticaria relies on the duration of lesions; erythema multiforme lesions remain fixed for at least seven days, while urticarial lesions often vanish within a day. Although similar, it's crucial to differentiate erythema multiforme from the more severe Stevens-Johnson syndrome, which typically presents widespread erythematous or purpuric macules with blisters. Managing erythema multiforme involves symptomatic relief with topical steroids or antihistamines and addressing the underlying cause. For recurrent cases associated with herpes simplex virus, prophylactic antiviral therapy is recommended. Severe mucosal involvement may necessitate hospitalization for intravenous fluids and electrolyte replacement.